Kun organisaatiot lähtevät käyttämään Kybermittaria, on tärkeää olla tietoinen yleisistä kognitiivisista vinoumista, jotka voivat vaikuttaa tulosten arviointiin ja hyödyntämiseen. Näiden vinoumien tunnistaminen auttaa tekemään objektiivisempia ja tarkempia johtopäätöksiä.

Tyypilliset vinoumat ja miten välttää ne:

Mental Shotgun (ajatushaulikko):

Mikä se on?
- Tämä tarkoittaa taipumusta käsitellä monia asioita samanaikaisesti tai ylitulkita tuloksia. Esimerkiksi organisaatio saattaa keskittyä liian moneen osa-alueeseen kerralla, jolloin priorisointi kärsii.
Miten välttää?
- Keskity ensin alhaisimpiin tuloksiin Kybermittarissa ja niihin osa-alueisiin, jotka ovat liiketoiminnan kannalta kriittisiä.
- Laadi prioriteettilista ja vältä hajottamasta huomiota liian moneen asiaan yhtä aikaa.

Optimism bias (opstimistinen vinouma):

Mikä se on?
- Organisaatio saattaa yliarvioida oman kyvykkyytensä tai suojatoimiensa toimivuuden, koska “meille ei ole tapahtunut mitään vakavaa.”
Miten välttää?
- Vastausten tulee perustua todellisiin tietoihin, ei oletuksiin tai toiveisiin.
- Hyödynnä ulkopuolisten arvioita tai faktoja, kuten testituloksia, auditointeja tai todistettuja tapahtumia.

Anchoring (ankkurointi):

Mikä se on?
- Ensimmäinen tulos tai aiemmat kokemukset voivat liiaksi ohjata nykyistä arviointia. Esimerkiksi organisaatio voi antaa suuremman painoarvon osa-alueelle, jossa sillä on jo hyvät tulokset, ja aliarvioida heikkouksiaan.
Miten välttää?
- Arvioi jokainen osa-alue erikseen ilman, että aiemmat tulokset vaikuttavat näkemyksiin.
- Hyödynnä vertailevia kysymyksiä: “Onko suojaustasomme todellisuudessa riittävä, jos vertaamme alan keskiarvoihin?”

Availability Heuristic (saatavuusharha):

Mikä se on?
- Päätökset perustuvat helposti muistettaviin tai tuoreisiin tapahtumiin. Esimerkiksi hiljattainen kyberhyökkäys saattaa korostaa reagointikyvyn merkitystä suojautumisen kustannuksella.
Miten välttää?
- Muista, että kaikkia osa-alueita tarvitaan yhdessä tehokkaan kyberturvallisuuden takaamiseksi.
- Perusta arviointi kattavaan kokonaiskuvaan eikä vain viimeaikaisiin tapauksiin.

Bandwagon Effect (laumavietti):

Mikä se on?
- Organisaatio saattaa painottaa niitä osa-alueita, jotka ovat tällä hetkellä “muodissa” tai joita muut organisaatiot korostavat.
Miten välttää?
- Arvioi tulokset oman organisaation tarpeiden ja riskiprofiilin näkökulmasta, äläkä kopioi muiden ratkaisuja suoraan.

Confirmation Bias (vahvistusharha):

Mikä se on?
- Etsitään tai painotetaan vain sellaista tietoa, joka tukee olemassa olevia omia käsityksiä tai uskomuksia.
Miten välttää?
- Pyri tarkastelemaan tuloksia kriittisesti ja käytä ulkopuolista asiantuntijaa arvioimaan, onko johtopäätöksesi tasapainoinen.

Overconfidence Bias (liiallinen itsevarmuus):

Mikä se on?
- Johto voi uskoa, että organisaation kyberturvallisuus on paremmalla tasolla kuin se todellisuudessa on, koska toimenpiteet “näyttävät riittäviltä.”
Miten välttää?
- Käytä mittarin tuloksia rehellisesti parannuskohteiden löytämiseen. Älä tyydy pelkkiin hyviin lukemiin yhdellä osa-alueella.

Sunk Cost Fallacy (uponneiden kustannusten harha):

Mikä se on?
- Organisaatio voi pitäytyä tehottomissa käytännöissä tai työkaluissa, koska niihin on jo investoitu paljon aikaa ja rahaa.
Miten välttää?
- Keskity siihen, mikä on oikeasti hyödyllistä organisaatiolle tänään ja tulevaisuudessa. Vanhojen investointien säilyttäminen ei ole aina paras ratkaisu.

Toimintaohjeet vinoumien välttämiseksi

● Käytä tiimiä: Varmista, että kysymyksiin vastaa ryhmä ihmisiä, joilla on erilaisia näkemyksiä organisaation kyberturvallisuudesta.
● Arvioi objektiivisesti: Pohdi jokaista vastausta faktojen, ei tunteiden tai aiempien uskomusten pohjalta.
● Tarkista priorisointi: Suuntaa resurssit sinne, missä on eniten riskejä tai kehittämistarpeita, ei sinne, missä asiat ovat jo hyvällä mallilla.
● Päivitä säännöllisesti: Toista Kybermittarin käyttö esimerkiksi kerran vuodessa ja hyödynnä aiempien arvioiden kehitystä peilinä nykyhetkelle.