Etusivu: Kyberturvallisuuskeskus
Etusivu: Kyberturvallisuuskeskus
Valikko

Tietoturva Nyt!

Verkkorikollisuuden määrä on kasvanut viime vuosina globaalisti, ja se on johtanut myös Suomessa useiden miljoonien eurojen menetyksiin vuosittain. Kehityssuunta on huolestuttava, sillä se voi horjuttaa yleistä luottamusta digitaaliseen yhteiskuntaan ja sen palveluihin. Verkkorikollisuuden kitkemiseksi tehdään monipuolista ja aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden kesken - samaan aikaan jokainen verkkopalveluiden käyttäjä vaikuttaa toiminnallaan omaan ja muiden turvallisuuteen.

Digitalisaatio on avannut verkkorikollisille mahdollisuuden tavoittaa suuria ihmisjoukkoja helposti pienin kustannuksin. Rikolliset pyrkivät usein hyödyntämään arjesta tuttuja aihepiirejä saadakseen uhrin luottamuksen ja saavuttaakseen taloudellista hyötyä.

Finanssiala ry:n mukaan tietoverkkoavusteisten petosten, kuten tietojenkalastelun ja erilaisten huijausten, avulla suomalaisia yritettiin huijata 107,2 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Vastaava luku vuonna 2023 oli 76,9 miljoonaa euroa. Tilasto ei pidä kuitenkaan sisällään kaikkia petostapoja, joten todellisuudessa luku on todennäköisesti tätä suurempi.

Verkkorikollisuus on globaali ilmiö, eikä Suomi ole tässä suhteessa poikkeus. Digitaaliseen ympäristöön kohdistuvia uhkia pyritään torjumaan ja ennaltaehkäisemään vahvistamalla yhteiskunnan kyberresilienssiä – eli kykyä kestää, torjua ja palautua digitaalisista kriiseistä. Resilienssi ei tarkoita vain teknistä varautumista, vaan siihen kuuluu myös yksilöiden ja yhteisöjen henkinen kriisinkestävyys: kyky käsitellä ja sopeutua haastaviin tilanteisiin, joissa mielen hyvinvoinnilla ja ympäristön tuella on keskeinen rooli.

Kyberturvallisuus on olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Sen ylläpitämiseen tarvitaan sekä kansallista että yksilötason osaamista. Tietoturvaosaaminen, hyvä kyberhygienia ja vahva medialukutaito tukevat arjen kyberturvallisuutta ja lisäävät koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

Traficomin Kyberturvallisuuskeskus tuottaa kyberturvallisuuden tilannekuvaa eri kohderyhmille. Tuomme esiin erityisesti Suomessa näkyviä kyberturvallisuuteen liittyviä teemoja, tarkoituksemme on lisätä kybertietoisuutta ja sen kautta vaikuttaa positiivisesti kyberkestävyyteemme. Kansallisena tietoturvaviranomaisena autamme ja neuvomme yrityksiä, viranomaisia ja kansalaisia varautumaan ja tunnistamaan tämän hetken ja tulevaisuuden kyberuhkia.

Yli puolet suomalaisista huolestuneita verkkohuijauksista

Vuonna 2024 Digi- ja väestöviraston julkaisemassa Digiturvabarometrissa on tarkasteltu kansalaisten kokemuksia digitaalisen turvallisuuden tilasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Tutkimuksesta ilmenee, että suomalaisten luottamus digipalveluiden ja -laitteiden turvallisuuteen on heikentynyt verkkorikollisuuden yleistymisen seurauksena. Tutkimukseen vastanneista 55 prosenttia kokee melko tai erittäin paljon huolta digihuijauksista. 

Kehityssuuntaa voidaan pitää huolestuttavana yhteiskunnan kriisinsietokyvyn kannalta. Luottamusta haastaa osaltaan aitoja digitaalisen yhteiskunnan palveluita ja toimijoita matkivien keinojen hyödyntäminen rikollisiin tarkoituksiin. Positiivista kehitystä nähdään kuitenkin siinä, miten ihmiset kokevat omien tietoturvataitojensa kehittyneen. 

Verkkorikoksissa hyödynnetään luottamusta viranomaisiin tai digitaalisen yhteiskunnan toimintoihin 

Suomalaisten luottamus viranomaisiin on Suomessa yleisesti korkealla tasolla, mikä on yhteiskunnan vakauden kannalta hyvä asia. Rikolliset pyrkivät kuitenkin hyödyntämään tätä korkeaa luottamusta, ja esiintyvät usein viranomaisina tai muina luotettuina tahoina saadakseen uhrin luottamaan heihin, esimerkiksi kalastellessaan pankkitunnuksia. Poliisin mukaan pelkästään eri viranomaisten ja pankkien nimissä lähetettyjen viestien kautta aiheutui noin 8,7 miljoonan euron rikosvahinko vuonna 2024.

Monet arkea helpottavat digitaaliset palvelut tarjoavat samalla rikollisille uusia keinoja toimia. Esimerkiksi tekstiviestit ovat sekä luotettavien toimijoiden että huijareiden käytössä. Rikolliset pyrkivät hyödyntämään myös muita luotetuiksi miellettyjä digitaalisia tunnusmerkkejä, kuten .fi-päätteisiä verkkotunnuksia tai tietoyhteiskuntaan ja sananvapauteen liittyviä rakenteita. Viranomaiset eivät voi suoraan estää niiden käyttöä, vaan niihin joudutaan käyttämään tapauskohtaista harkintaa.

Luottamusta kasvatetaan tehokkaalla yhteistyöllä ja kansalaisviestinnällä

Suomessa viranomaiset, teleoperaattorit ja pankit ovat yhteistyössä torjuneet verkkorikollisuuden eri muotoja Suomessa. Esimerkiksi vuodesta 2023 lähtien tekstiviestin lähettävä taho on voinut suojata oma lähettäjätunnuksensa (SMS Sender ID). Tunnuksen suojaaminen estää niiden lähettäjän tunnuksen väärentämisen huijaustarkoituksiin, ja viestin vastaanottaja voi siten paremmin luottaa viestin aitouteen.

Yhteistyön tuloksena kehitetyt tekniset suodatuskeinot ja ratkaisut ovat olleet tehokkaita, joskaan eivät riittäviä ilmiön torjumiseksi täysin ja lopullisesti. Rikolliset pyrkivät aktiivisesti kiertämään olemassa olevia suojaustoimia, siksi myös torjuntakeinoja on kehitettävä jatkuvasti.

Verkkorikollisuutta torjuttaessa myös jokaisen kansalaisen tulee olla tarkkaavainen. Kyberturvallisuusosaaminen kuuluu nykyään keskeisiin kansalaistaitoihin, ja jokainen voi omilla valinnoillaan ja toimillaan edistää turvallisempaa kybertoimintaympäristöä. Tietoturvaosaaminen on jokaiselle välttämätön kansalaistaito, ja yhteiskunnan kyberkestävyys rakentuu siten lopulta meistä jokaisen varaan. Tietoisuuden lisääminen erilaisista kyberriskeistä ovat yhteiskunnallisen kriisinkestävyyden perusta.