Connect4Cyber kokosi ennätysyleisön Helsinkiin: yhteistyö avaa ovia EU-rahoitukseen
Menestyksekkään EU-hankkeen resepti on yksinkertainen: ihmiset, ideat ja yhteistyö. Tämä ajatus oli keskeinen viesti Connect4Cyber-tapahtumassa, joka kokosi kyberturvallisuusalan toimijoita eri puolilta Eurooppaa Helsinkiin syyskuun lopulla. Ennätyksellisen kiinnostuksen herättänyt tapahtuma tarjosi osallistujille tietoa rahoitusmahdollisuuksista, käytännön kokemuksia onnistuneista hankkeista sekä tilaisuuden löytää uusia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita.
Helsingissä järjestetty Connect4Cyber: Brokerage and Info Day on muutamassa vuodessa vakiinnuttanut paikkansa pohjoiseurooppalaisena kyberturvallisuusalan kohtaamispaikkana, jossa yritykset, tutkimusorganisaatiot, viranomaiset ja rahoitusasiantuntijat pääsevät kehittämään yhteistyötä. Tänä vuonna tapahtuma keräsi ennätysyleisön.
Kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtaja Anssi Kärkkäinen korosti tapahtuman avauspuheenvuorossa pitkäjänteisen yhteistyön ja luottamuksen merkitystä. Kyberturvallisuus ei ole enää vain yksittäisen toimialan kysymys, vaan edellytys turvalliselle digitalisaatiolle, yhteiskunnan toimintavarmuudelle ja Euroopan kilpailukyvylle. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii osaamisen yhdistämistä yli organisaatio- ja maarajojen.
EU-rahoituksen painopiste siirtyy yhä vahvemmin käytännön ratkaisuihin
Päivän asiantuntijapuheenvuoroissa tarkasteltiin eurooppalaisen kyberturvallisuusrahoituksen kehitystä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia.
Business Finlandin Otto Vainio tarkasteli EU:n seuraavan, vuosien 2028–2034 rahoituskehyksen tarjoamia mahdollisuuksia kyberturvallisuusalalle. Euroopan komission ehdotuksessa kyberturvallisuus nähdään keskeisenä osana Euroopan kilpailukyvyn, kriisinkestävyyden ja strategisen riippumattomuuden vahvistamista. Tulevaisuudessa rahoitusta on tarkoitus suunnata entistä laajemmin koko innovaatioketjuun tutkimuksesta ja kehittämisestä aina ratkaisujen kaupallistamiseen ja käyttöönottoon. Vainio korosti, että uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää yrityksiltä ja tutkimusorganisaatioilta aktiivista verkostoitumista ja yhteistyötä.
Samaa viestiä vahvisti Business Finlandin Kirsi Kokko, joka puolestaan tarkasteli puheenvuorossaan muuttuvan toimintaympäristön vaikutuksia suomalaisen kyberturvallisuusalan kasvu- ja innovaatiomahdollisuuksiin. Kokko korosti, että Suomen on löydettävä uusia kansainvälisiä kumppaneita ja vahvistettava eri toimialojen välistä yhteistyötä. Business Finland tukee tätä kehitystä muun muassa tutkimus- ja kehitysrahoituksella sekä edistämällä puolustus- ja kaksikäyttöteknologioiden innovaatioita. Tavoitteena on vauhdittaa uusien ratkaisujen kehittämistä, kaupallistamista ja kansainvälistä kasvua.
Konkreettisen esimerkin tarjosi teknologiayhtiö Bittiumin Jari Partanen, joka kertoi yrityksen pitkästä kokemuksesta eurooppalaisissa tutkimus- ja innovaatiohankkeissa. Bittium on investoinut tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan yli 200 miljoonaa euroa viimeisen vuosikymmenen aikana. Partasen mukaan EU-hankkeista saadaan suurin hyöty silloin, kun ne tukevat yrityksen omia kehitystavoitteita. Kansainvälinen yhteistyö ja aktiivinen verkostoituminen auttavat löytämään oikeat kumppanit, vauhdittamaan tuotekehitystä ja avaamaan uusia mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla.
Rahoitusta on tarjolla, mutta millainen hanke menestyy?
Osallistujat saivat ajankohtaista tietoa Digitaalinen Eurooppa- ja Horisontti Eurooppa -ohjelmien kyberturvallisuushauista. Suomen kansallisen koordinointikeskuksen erityisasiantuntija Timo Mustonen esitteli tulevia rahoitusmahdollisuuksia, joissa korostuvat muun muassa tekoälypohjaiset kyberturvallisuusratkaisut, pk-yritysten kyberturvallisuuden vahvistaminen, kriittisten toimialojen varautuminen ja kaksikäyttöteknologiat.
Kansallisten rahoitustukien merkitys nousi esiin Suomen ja Viron esimerkeissä. Viron kansallisen koordinointikeskuksen Anni Aleksandrov esitteli maan rahoitusinstrumentteja, joilla tuetaan kyberturvallisuusinnovaatioiden kehittämistä ja yritysten kasvua. Virolaisen Phishbiten perustaja Urmo Keskel puolestaan kertoi yrityksen kokemuksista rahoituksen hakemisesta ja tutkimuskumppanin löytämisestä. Hänen esimerkkinsä havainnollisti, kuinka tärkeää on rakentaa hanke todellisten asiakastarpeiden ja kumppaneiden osaamisen ympärille.
Myös Suomessa on tarjolla tukea innovaatioiden viemiseksi markkinoille. Suomen kansallisen koordinointikeskuksen Nanni Tuominen esitteli suomalaisille kyberturvallisuusalan pk-yrityksille suunnattua rahoitushakua, jossa myönnetään 10 000-100 000 euroa tukea kyberturvallisuusratkaisujen kaupallistamiseen. Haku on avoinna 4. marraskuuta 2026 asti Ulkoinen verkkopalvelu..
Kohtaamisista kohti uusia hankkeita
Iltapäivän paneelikeskustelussa pohdittiin menestyksekkäiden kansainvälisten hankekonsortioiden rakentamista, minkä jälkeen osallistujat pääsivät esittelemään omia hankeideoitaan ja etsimään niille yhteistyökumppaneita.
Pitchausosiossa esiteltiin monipuolisesti eurooppalaista kyberturvallisuusosaamista. Esitykset tarjosivat lähtökohtia uusille yhteistyöhankkeille, ja keskusteluja jatkettiin teemakohtaisissa hakuklinikoissa sekä illan verkostoitumistilaisuudessa.
Connect4Cyberin suuri suosio kertoo kasvavasta kiinnostuksesta kansainväliseen kyberturvallisuusyhteistyöhön. Päivän puheenvuoroista välittyi yhteinen viesti: Euroopan kyberturvallisuuden vahvistaminen vaatii paitsi rahoitusta ja uusia innovaatioita myös toimijoita, jotka löytävät toisensa ja ryhtyvät kehittämään ratkaisuja yhdessä.
Lämmin kiitos kaikille osallistujille, puhujille ja yhteistyökumppaneille onnistuneesta tapahtumasta!
Connect4Cyberin järjestivät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kansallinen koordinointikeskus (NCC-FI) yhteistyössä Business Finlandin, Kyberala ry:n (FISC) sekä Viron, Ruotsin ja Norjan kansallisten koordinointikeskusten kanssa.