Sääntelyn noudattaminen ei ole enää pelkkä lisätoimenpide. Se on olennainen osa liiketoiminnan jatkuvuuden ja tietoturvan varmistamista.
EU:n viimeaikainen sääntely, kuten CRA (Cyber Resilience Act), NIS2 (Network and Information Security Directive) ja GDPR (General Data Protection Regulation), edellyttävät riskienhallinnan sisällyttämistä liiketoimintaan. Tämä ei ole vain lakisääteinen velvoite, vaan myös merkittävä liiketoiminnallinen etu, joka lisää organisaation toimintavarmuutta ja kilpailukykyä.
Ei riitä, että riskit arvioidaan satunnaisesti: niitä on hallittava jatkuvasti, systemaattisesti ja ennakoivasti. Aloita kartoittamalla organisaatiosi nykyiset riskienhallintakäytännöt ja päivitä ne vastaamaan EU-säädöksiä.
EU-sääntely ja riskienhallinta: päivitä organisaatiosi käytännöt nyt!
CRA asettaa tiukat vaatimukset ohjelmistoturvallisuudelle. CRA velvoittaa tunnistamaan ja hallitsemaan ohjelmistojen tietoturvariskejä koko niiden elinkaaren ajan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi haavoittuvuuksien säännöllistä skannausta ja päivitysten nopeaa julkaisemista, tai että IoT-laitteiden kehittäjän on varmistettava, että laitteiden suojaus, kuten salasanasuojaus ja tietoliikenteen salaus, on kunnossa alusta alkaen.
NIS2-direktiivi laajentaa kyberturvallisuusvelvoitteita kriittisille toimialoille, kuten terveydenhuoltoon ja energiantuotantoon. NIS2 velvoittaa toimijat tunnistamaan riskejä ja toteuttamaan jatkuvia riskienhallintatoimenpiteitä. Esimerkiksi sairaalajärjestelmään kohdistunut ransomware-hyökkäys voi vaarantaa potilasturvallisuuden. Ennakoiva riskienhallinta, kuten tietojärjestelmien segmentointi ja varmuuskopiointijärjestelmät, estää kriittiset seuraukset.
GDPR velvoittaa henkilötietojen suojaamista riskilähtöisesti. Organisaatioiden on toteutettava tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet riskien vähentämiseksi. Tämä sisältää esimerkiksi tietojen salaamisen ja pääsynhallinnan. Organisaatioiden on arvioitava, miten tietovuodot tai tietojen väärinkäyttö voivat vaikuttaa asiakkaisiin ja maineeseen.
Ota sääntelyn mukaiset hyvät käytännöt käyttöön, vaikka sääntely ei suoraan koskisi organisaatiotasi, niin parannat merkittävästi organisaatiosi tietoturvaa.
Riskienhallinta on koko organisaation vastuulla
EU:n säädökset tekevät riskienhallinnasta välttämättömän organisaation kaikilla tasoilla. Johdon on varmistettava, että riskienhallintakäytännöt ovat ajan tasalla ja noudattavat sääntelyä, sillä laiminlyönneistä voi seurata merkittäviä sakkoja. Johdon tulee sisällyttää riskienhallinta osaksi liiketoimintastrategiaa, keskijohdon varmistaa operatiivisten riskien hallinta ja käytäntöjen toteutuminen tiimitasolla, ja työntekijöiden tunnistaa sekä raportoida päivittäiset riskit. Riskienhallinta ei siis ole vain johdon tai tiettyjen osastojen tehtävä - sen tulee olla kiinteä osa koko organisaation toimintaa.
Riskienhallinta on paljon enemmän kuin lakisääteinen velvoite – se tuo mukanaan mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen. Kun riskienhallinta on kunnossa, organisaatiosi on paremmin suojautunut kyberuhkilta, mikä vähentää liiketoiminnan riskejä ja häiriöitä. Parempi toimintavarmuus lisää asiakasluottamusta ja turvaa liiketoimintasi jatkuvuuden. Nyt on oikea hetki varmistaa, että riskienhallinta on kunnossa!
Sääntelyn vaikutus riskienhallinnalle
- EU:n sääntely, kuten CRA, NIS2 ja GDPR, edellyttävät jatkuvaa ja systemaattista riskienhallintaa.
- CRA edellyttää ohjelmistojen tietoturvariskien hallintaa koko elinkaaren ajan, mukaan lukien haavoittuvuuksien skannaus ja nopea päivitysten julkaisu.
- NIS2 edellyttää kriittisten toimialojen organisaatioilta jatkuvaa riskienhallintaa, jotta kriittiset järjestelmät ja palvelut pysyvät suojattuina ja toimivat luotettavasti.
- GDPR edellyttää jatkuvaa riskienhallintaa henkilötietojen suojaamiseksi ja tietoturvatoimenpiteiden toteuttamiseksi.
- EU:n säädökset tekevät riskienhallinnasta välttämättömän osan organisaation toimintaa, ja sen tulee kattaa kaikki tasot johdosta työntekijöihin.
- Riskienhallinta parantaa kyberturvallisuutta, vähentää liiketoiminnan riskejä ja häiriöitä, lisää asiakasluottamusta ja turvaa liiketoiminnan jatkuvuuden.