Ohjelmistoturvallisuus ei suojaa vain liiketoimintaa – se on keskeinen osa koko yhteiskunnan toiminnan turvaamista. Tiedätkö mistä suunnasta seuraava uhka iskee?
Nykyorganisaatioilla on valtava määrä erilaisia resursseja - sovelluksia, ohjelmistoja ja tietokantoja - jotka käyttävät erilaisia palveluita tai alustoja. Jokaisessa näistä resursseista voi piillä heikkouksia, joita hyökkääjät voivat hyödyntää. Esimerkiksi vanhentunut ohjelmistokirjasto voi toimia väylänä haittaohjelmalle, tai huonosti määritelty sovellusrajapinta (API) saattaa avata oven luvattomalle pääsylle järjestelmiin. Ryhdy uhkamallinnuksen avulla kartoittamaan ja korjaamaan ohjelmistoihin kohdistuvia uhkia jo suunnittelu- ja hankintavaiheessa.
Uhkamallinnuksen merkitys ohjelmistoturvallisuudessa
Kyberuhkat ovat yhä runsaslukuisempia ja kehittyneempiä. Uhkamallinnus on prosessi, jossa tunnistetaan ja arvioidaan ohjelmistojen mahdolliset turvallisuusuhkat ja haavoittuvuudet ennen kuin ne aiheuttavat vakavia vahinkoja. Tavoitteena on ennakoida, mistä suunnasta hyökkäykset voivat tulla ja miten ne voidaan estää tai hallita. Tämä ennakoiva lähestymistapa konkretisoi riskit, mahdollistaen kustannustehokkaat toimet, kuten tärkeimpien suojausmekanismien priorisoinnin ja resurssien kohdistamisen kriittisiin kohteisiin. Näin varmistat liiketoimintasi häiriöttömän jatkumisen.
Uhkamallinnus on suunnitelmallinen ja tehokas tapa hallita tietoturvaa koko ohjelmiston elinkaaren ajan. Uhkamallinnus on jatkuva prosessi, ei kertaluontoinen toimenpide. Se tekee turvallisuustyön näkyväksi, varmistaa kyberturvakontrollien oikeasuhtaisuuden ja auttaa huomioimaan sääntelyn vaatimukset. Aloita uhkamallinnus jo tänään tunnistamalla potentiaaliset heikkoudet ja hyökkäyspinta-ala, ja luomalla aikataulu säännöllisille uhkamallinnuksille.
Sääntelyn vaatimukset ja uhkamallinnus
Suomen kyberturvallisuusstrategian tavoitetila on varmistaa, että Suomi kykenee tehokkaasti suojaamaan digitaalista ympäristöään. Myös EU:n pyrkimyksenä on vahvistaa yhteistä kyberturvallisuuskulttuuria uusien asetusten ja säädösten avulla.
EU:n uudet säädökset velvoittavat kyberriskien arviointia ja hallintaa. Vuonna 2027 voimaan astuva CRA (Cyber Resiliance Act) velvoittaa digitaalisten tuotteiden valmistajia arvioimaan kyberriskejä ja dokumentoimaan ne tuotteen mukana toimitettavaan tekniseen asiakirjaan. Aiemmin voimaan astuneet NIS2 (Network and Information Security Directive) ja DORA (Digital Operational Resilience Act (Ulkoinen linkki)) velvoittavat niin ikään arvioimaan ja hallitsemaan kyberriskejä. Perehdy näihin säädöksiin ja varmista, että organisaatiosi täyttää tulevat ja voimassa olevat sääntelyvaatimukset.
Uhkamallinnuksen helppous ja integrointi ohjelmistoturvallisuuteen
Uhkamallinnus ei ole niin vaikeaa kuin ehkä kuvittelet. Integroi uhkamallinnus osaksi ohjelmiston kehitystä ja hankintaa. Aloita määrittelemällä, mitkä resurssit ja tiedot ovat liiketoimintasi kannalta tärkeimpiä, ja kartoita mahdolliset uhkat. Päivitä uhkamallinnus säännöllisesti, sillä uhkat muuttuvat ajan myötä. Näin ohjelmistosi pysyy suojattuna koko sen elinkaaren ajan, mikä parantaa organisaatiosi turvallisuutta ja tukee yhteiskunnan toimintakykyä.