Netiketti - Verkossa liikkujan työkalupakki

Tunnemyrskyissä tehdyt jaot, kommentit ja väitteet voivat aiheuttaa paljon pahaa, vaikka alkuperäinen tarkoitus olisi ollut jotakin aivan muuta. Kun jaat mielipiteitäsi tai tietoa yleensä, kerro myös lähteesi ja perustele kantasi. Moniarvoisuus ja suvaitsevaisuus antavat hyvän pohjan monenlaisille keskusteille.

Suhtaudu epäillen esimerkiksi palautekanavien kautta annettuun asiakaspalautteeseen, etenkin jos se poikkeaa selvästi valtavirrasta. Kannattaa myös tarkistaa, millaisia muita kommentteja palautteesta vastaava nimimerkki on antanut. Tekaistut asiakaspalautteet ovat verkon arkea. Valheellisen palautteen vuoksi asiakkaat voivat kaikota ja yrityksen liiketoiminta päättyä.

Netin treffipalvelujen ja mobiilisovellusten kautta on helppo tavata ihmisiä ja etsiä itselle seuraa. Nettideittaaja voi joskus unohtaa, että nimimerkin takana oleva ihminen ei välttämättä ole se, joksi itsensä esittää. Kuva, nimi ja elämäntarina voivat kaikki olla valetta, siksi vastapuoleen on hyvä rakentaa luottamusta vähitellen.

Älä jaa henkilötietojasi julkisesti. Harkitse tietojesi jakamista erityisesti, jos et ole koskaan tavannut toista osapuolta. Puhelinnumero, nimi ja osoite voivat saada rikolliset liikkeelle, jopa vieraiksi pankkitilillesi ja kotiisi asti.

Verkkopalveluiden ja sähköpostin välityksellä voit saada yhteydenottoja entuudestaan tuntemattomilta henkilöiltä. Lähettäjän todenperäisyyttä voi olla hankala arvioida, koska verkossa voi tekeytyä toiseksi ja näin harhauttaa toista viestinnän osapuolta.

Yksi kiusanteon muoto on esimerkiksi toisen henkilökohtaisten tietojen ja valokuvien jakaminen osana valeprofiilia. Henkilökohtaisten asioiden uteluihin kannattaakin vastata harkiten, etenkin jos kysyjä on vasta tavattu nettituttu. Verkkopalveluissa kannattaa huomioida sekä ympäristön avoimuus että yksityisyys. Omien julkaisujen, kirjoitusten ja valokuvien kohderyhmiä voi rajoittaa koskemaan esimerkiksi vain ystäviä. Lisäksi verkkopalveluihin rekisteröityessä ja niitä käytettäessä kannattaa punnita, mitkä tiedot ovat oikeasti tarpeellisia palvelun toteuttamiseksi.

Kun julkaiset valokuvia, musiikkia ja videoita, katso että sinulla on oikeus materiaalin julkaisuun. Toisen materiaalin julkaiseminen omana voidaan tulkita tekijänoikeusrikkomukseksi. Jos julkaiset yksityisissä tiloissa otettuja kuvia muista henkilöistä tarkista heiltä lupa kuvan julkaisemiseen. Älä siis julkaise muista kirjoituksia tai kuvia, joita et haluaisi itsestäsikään julkaistavan. 

Viestin aitoutta ei voi päätellä vain lähettäjän nimestä tai sähköpostiosoitteesta, koska ne ovat helposti väärennettävissä. Jos vastaanottamasi viestin lähettäjä vaikuttaa epäilyttävältä, viestin sisältöönkin kannattaa suhtautua samalla tavalla. Älä lähetä oudonoloisia viestejä eteenpäin mahdollisten vahinkojen minimoimiseksi.

Tarkkaile viestin ulkoasua ja kielioppia. Myös liian hyvät tarjoukset, rahan pyytäminen, salasanojen ja pankkitunnusten kysely ovat selviä huijauksen merkkejä.

Jos sinua lähestyvän yrityksen nimi ei ole tuttu etkä muista antaneesi yritykselle yhteystietojasi, epäilyksesi pitäisi herätä. Yrityksen laillisuutta voit selvittää esimerkiksi yrityksen kotisivuilta ja PRH:n Virre-palvelusta (Ulkoinen linkki). 

Muista, että esimerkiksi pankit eivät pyydä asiakkaidensa verkkopankkitunnuksia sähköpostitse tai puhelimitse.

Jos saamassasi viestissä on mukana linkki tai liitetiedosto, älä kiirehdi klikkaamaan. Tällä yksinkertaisella keinolla voit parantaa verkkoturvallisuuttasi roimasti.

Voi ottaa selvää linkin osoittamasta kohteesta esimerkiksi laittamalla hiiren osoittimen linkin päälle, jolloin näet linkin kohteen selainikkunassa tai sen alareunassa.

Jos tuttusi lähettämä viesti liitetiedostoineen on mielestäsi epäilyttävä, varmista, että viesti on aito ennen kuin avaat liitteen. Tuntemattomilta ihmisiltä tulevia sähköpostin liitetiedostoja ei ylipäänsä tulisi avata. Tuntemattomien lähettämiä viestejä tai kaveripyyntöjä ei tarvitse noteerata myöskään somepalveluissa.

Huolehdi, että päivität säännöllisesti:

• tietoturvaohjelmiston (sisältää mm. palomuurin ja virustorjunnan) 
• selaionohjelman liitännäisineen 
• käyttöjärjestelmän
• sovellukset/ohjelmistot
• mobiililaitteesi.

Niin sanotuilla pienimuotoisilla päivityksillä parannetaan tietoturvaa ja suorituskykyä. Laajat päivityskokonaisuudet koskevat usein yleistä ohjelmistokehitystä, jolloin ohjelmisto saa uusia ominaisuuksia tai sen käyttöliittymää uudistetaan. Usein päivityspakettien yhteydessä mainitaan suurimmat kokonaisuudet, joita päivitys koskee.

Kun ohjelmisto tai laite tulee elinkaarensa päähän, valmistaja ei enää tuota siihen päivityksiä. Tässä vaiheessa laite/ohjelmisto pitää vaihtaa päivitettävään versioon tai täysin uuteen kokonaisuuteen, jonka kehitystä ja turvallisuutta valmistaja tukee jatkossakin.

Useimmat ohjelmat tarjoavat automaattisia päivityksiä, jolloin sinun ei itse tarvitse etsiä päivityspaketteja. Samalla voit olla varma, että käyttämäsi ohjelmistot ovat ajantasaisia eivätkä päivitykset unohdu. Yleensä automaattinen päivitys otetaan käyttöön ohjelman asetuksista.

Automaattiset päivitykset hakevat itse päivityksensä verkosta. Joissakin tapauksissa päivitysten loppuun saattaminen vaatii sinulta toimia, esimerkiksi muutamaa klikkausta. Tällöin laitteen ruudulle ilmestyy esimerkiksi ikoni tai ikkuna ilmaisemaan, että uusi päivitys on saatavilla ja asennettavissa. Joissakin ohjelmissa päivitysikoni ilmestyy ruudulla näkyvään tehtäväpalkkiin. Useimmiten järjestelmäpäivityksissä tietokone tai mobiililaite pitää käynnistää uudelleen.

Jos päädyt haitallisille verkkosivuille, näytöllesi voi ponnahtaa ilmoituksia, jotka varoittavat tietokoneeltasi löytyneestä viruksesta tai muistuttavat ohjelmistopäivityksestä. Älä klikkaa niitä, vaikka ponnahdusikkunat muistuttaisivat ulkoasultaan käyttöjärjestelmän tai oheisohjelmistojen päivitysikkunoita. Jos päivitysilmoitus on mielestäsi epäilyttävä, käy ohjelmistovalmistajan kotisivuilla ja etsi tietoa päivityksestä aitouden varmistamiseksi.