Kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on kasvanut voimakkaasti sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluissa. Sähköiset asiointipalvelut nopeuttavat, helpottavat ja monipuolistavat palvelujen saatavuutta ja säästävät kustannuksia verrattuna fyysiseen tiskiasiointiin. Tietoturvallisuuden ja tietosuojan näkökulmasta on tärkeää suojata sähköisissä asiointipalveluissa oleva tieto ja mahdollistaa näiden tietojen käsittely vain sellaisille henkilöille, joilla on oikeus tietojen käsittelyyn. Tunnistaminen on tässä olennaisessa osassa ja sähköisten asiointipalvelujen asiakkaiden tunnistamisessa tulisi käyttää vain turvallisia ja luotettavia menetelmiä. Tämä korostuu sellaisissa sähköisissä asiointipalveluissa, joissa käsitellään luottamuksellisia tietoja tai henkilötietoja tai tehdään oikeustoimia. Vahva sähköinen tunnistaminen on turvallinen ja luotettava menetelmä sähköisten asiointipalvelujen asiakkaiden henkilöllisyyden varmistamisessa ja siksi on tärkeää, että vahvan sähköisen tunnistamisen palveluja on kattavasti tarjolla, palvelut ovat laadukkaita ja edullisia käyttää. Tämä voidaan taata vain sillä, että vahvan sähköisen tunnistamisen markkina toimivat ja ovat kilpaillut.
Tässä selvityksessä kuvataan sähköisen tunnistamisen yleinen sääntely-ympäristö ja erityisesti vahvan sähköisen tunnistamisen tarjonnan sääntelyn yleispiirteet. Selvityksessä kuvataan tunnistuspalvelujen tarjonnan ja kysynnän tilannetta yksityisellä ja julkisella sektorilla. Selvityksessä esitetyt arviot perustuvat valtiovarainministeriön joulukuussa 2020 teettämien yritys- ja kuluttajakyselyjen tuloksiin, Liikenne- ja viestintäviraston ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston tiedonkeruisiin, Liikenne- ja viestintäviraston havaintoihin valvontaviranomaisena sekä julkisista lähteistä saatavaan tietoon. Selvityksessä on ollut käytössä myös valtiovarainministeriön toimintarajoitteisille henkilöille kohdistetun kyselyn tulokset. Markkinaselvityksen perusteella vahvan sähköisen tunnistamisen markkinat toimivat pääasiassa hyvin ja viimevuosina tehdyt lainsäädäntömuutokset ja sääntely ovat avanneet markkinaa entistä enemmän kilpailulle ja merkittäviä kilpailun esteitä on saatu purettua. Tehtyjen lainsäädäntömuutosten ja sääntelyn vaikutukset ovat kuitenkin vielä osin realisoitumatta ja on todennäköistä, että kilpailu kehittyy edelleen myönteiseen suuntaan ja muun muassa markkinan hintatason odotetaan laskevan erityisesti yksityisen ja kolmannen sektorin sähköisten asiointipalvelujen maksamien hintojen osalta. Vahvan sähköisen tunnistamisen markkinalla on myös tilaa kasvaa merkittävästi nykyisestään, mikä osaltaan voi houkutella markkinalle uusia toimijoita, jotka lisäävät edelleen kilpailua markkinalla.
Suurin osa kansalaisista käyttäisi vahvaa sähköistä tunnistusvälinettä sähköisiin asiointipalveluihin tunnistamisessa, jos vain sähköisten asiointipalvelujen tarjoajat mahdollistaisivat sen palveluissaan. Suurimmalla osalla kansalaisista on jo käytössään vähintään yksi vahva sähköinen tunnistusväline ja he kokevat niiden käytön olevan pääosin helppoa. Vahvan sähköisen tunnistusvälineen käytöstä käyttäjille eli kansalaisille koituvat kustannukset ovat kohtuullisia.
Kansalaiset ovat tyytyväisiä nykyisin tarjolla oleviin vahvoihin sähköisiin tunnistusvälineisiin eikä valtion mahdolliselle uudelle tunnistusvälineelle nähdä ehdotonta tarvetta. Merkittävä osa kansalaisista olisi kuitenkin valmis ottamaan mahdollisen uuden vahvan sähköisen tunnistusvälineen käyttöönsä, mikäli väline täyttäisi tietyt ominaisuudet. Kansalaiset kuitenkin pitävät tärkeänä, että julkisen hallinnon sähköisiin asiointipalveluihin voi jatkossakin tunnistautua nykyisillä tunnistusvälineillä eli verkkopankkitunnuksilla ja mobiilivarmenteilla.
Suomessa on erityisryhmiä, joilla ei ole mahdollisuutta saada käyttöönsä vahvaa sähköistä tunnistusvälinettä tai joilla on muutoin haasteita ottaa käyttöönsä ja käyttää tietoteknisiä laitteita, sähköisiä asiointipalveluja ja vahvaa sähköistä tunnistusvälinettä. Näiden henkilöiden mahdollisuuksiin käyttää sähköisiä asiointipalveluja, mukaan lukien vahvaa sähköistä tunnistamista, tulisi kiinnittää erityistä huomioita. Esteiden poistaminen vaatii useita erilaisia toimenpiteitä, ja on tärkeää, että valitut toimenpiteet ovat optimaalisia koko yhteiskunnan kannalta. Pääosin nämä haasteet ovat ratkaistavissa kehittämällä lainsäädäntöä, sähköisiä asiointipalveluja ja vahvoja sähköisiä tunnistusvälineitä.