Tietoturva Nyt!
Huijarit kuriin! -hankkeen auttavaan puhelimeen soittavat seniori-ikäiset, mutta myös nuoret. Seniorit ovat olleet tavallisin näky hankkeen koulutustilaisuuksissa, webinaareissa yleisö on ollut nuorempaa. Huijausten torjumisessa mielekkäintä on painottaa nettitaitoja, ei ikäryhmiä tai niiden eroja. Voi olla, että mummosi osaa paremmin! Aiheesta kirjoittaa Tapani Veija, joka on Kuluttajaliiton Huijarit kuriin! -hankkeen projektipäällikkö.
Jokainen voi selvitä huijauksesta kuivin jaloin menettämättä rahojaan ja tietojaan
Usein ikäihmisten ajatellaan joutuvan helpoiten huijausten uhreiksi. Samoin ajatellaan, että vain naiset joutuvat romanssihuijareiden kynsiin ja miehet menettävät rahansa tekaistuihin sijoituskohteisiin. Maailma ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen. Jokainen voi tunnistaa huijauksen, mutta jokainen voi myös tulla huijatuksi iästä ja taustasta huolimatta, jos toimii kiireessä tai ajattelematta.
Huijauksilla ei kuitenkaan pidä pelotella. Kaikille avoimeen neuvontapuhelimeemme soittavat niin nuoret kuin vanhat, miehet ja naiset. Perinteisissä koulutustilaisuuksissa opistoilla, kirjastoissa ja juhlasaleissa yleisönämme on kuitenkin ollut pääosin ikäihmisiä, mutta webinaareissa keski-ikä taas on ollut matalampi.
Ikäihmiset kysyvät herkemmin neuvoja
Eivätkö ikäihmiset sitten eroa mitenkään muista ikäryhmistä?
Ikäihmiset ovat moninainen ja suuri ryhmä, mutta joitain erityispiirteitä on kuitenkin tiedossa. Esimerkiksi pin-koodeja urkkivat huijarit ja valepoliiseina esiintyvät rikolliset pyrkivät löytämään uhreja usein juuri ikäihmisten keskuudesta. Ulkomailta tulevat huijaukset, kuten Microsoft-tukihuijaussoitot ja huijausviestit taas ovat jokaisen riesana ikään katsomatta.
Toisaalta ikäihmiset erottautuvat myös neuvontapalveluissamme. Puhelinneuvontaamme soittava henkilö, joka kysyy neuvoa tai apua ”varmuuden vuoksi”, on useimmin vanhempi henkilö. Joku saattaa kysyä, miten nettiä voi käyttää turvallisesti junassa ja toinen miettii, onko huijaustekstiviestin myötä puhelin ehkä altistunut virukselle. Olemmekin huomanneet, että nuoremmat ja keski-ikäiset harvemmin kysyvät apua näistä aiheista.
Yksi syy ikäihmisten aktiivisuuteen voi olla siinä, että varsinkin työelämässä olevien aikuisten oletetaan osaavan käyttää laitteita. Kynnys neuvon kysymiseen voi olla korkeampi kuin vasta laitteiden käyttöä opettelevalla ikäihmisellä. Monesti ikäihmiset ovat myös kiinnostuneempia kuulemaan huijauksista, vaikka he eivät netissä juurikaan viettäisi aikaa. Lisäksi eri järjestöt tarjoavat digitukea etenkin eläkeläisille.
Seniorit saattavat siis olla jopa paremmassa asemassa kuin keski-ikäinen väestömme, sillä kynnys avun kysymiseen on ehkä matalampi ja toisaalta apua on tarjolla enemmän. Työssäkäyvä voi kysyä neuvoa työkoneensa ongelmiin töissä, mutta digituki ja -opastus voi olla vähäistä vapaa-ajalla.
Hyvät digitaidot suojaavat
Kun kyse on nettihuijauksilta suojautumisesta, mielekkäämpää on keskittyä digitaitoihin kuin korostaa esimerkiksi tiettyä ikäryhmää.
Laitteita ja palveluita turvallisesti käyttävät ovat luultavammin myös suojassa huijauksilta. Tähän ryhmään kuuluu nuoria ja vanhoja sekä kaikkia siltä väliltä. Moni nuori kuin myös ikäihminen voi osata käyttää palveluita erittäin hyvin, mutta samalla moni voi olla vaikeuksissa jo perusasioiden kanssa. Jos digiosaaminen on heikkoa, huijauksen uhriksi voi joutua helpommin.
Haluamme tiedottaa, neuvoa ja kouluttaa kaikkia nettihuijauksista. Kannustamme myös jokaista puhumaan huijauksista omien läheistensä kanssa. Joskus lapsen on hyvä ohjeistaa vanhempaansa, mutta mummoaan kannattaa myös kuunnella. Hän saattaa olla paremmin perillä nettihuijauksista kuin arvaatkaan!
Kirjoittaja on Tapani Veija, Kuluttajaliiton Huijarit kuriin! -hankkeen projektipäällikkö. Lisätietoa saat Kuluttajaliiton verkkosivuilta huijausinfo.fi (Ulkoinen linkki)