Vieraskynä: Aikuisen tukea tarvitaan, jotta lapsi voi kulkea turvallisesti digiliikenteessä

Turvallisesta digilaitteiden käytöstä on hyvä keskustella lapsen kanssa avoimesti ja mahdollisimman varhain. Näin digiarjen keskusteluista tulee luonnollinen osa aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Yksioikoinen rajoittaminen ja kieltäminen eivät suojele lasta. Lapsen kanssa kannattaakin yhdessä tutkia ja opetella turvallista liikkumista digiliikenteessä ja sopia säännöt lapsen menemisiin ja tekemisiin myös digiympäristössä.

Tukiessasi lapsen digiturvataitojen kehittämistä, on hyvä huomioida ainakin seuraavat asiat:

Lapset ja digiliikenteen sisällöt

Somesta, haitallisista sisällöistä ja mahdollisista vaaranpaikoista kannattaa jutella lapsen kanssa jo hyvissä ajoin. Lapsen voi olla hankala erottaa, mikä netissä on totta ja mikä tarua. Ruudun kautta nähdyt asiat voivat säikäyttää lapsen yhtä lailla kuin muissa ympäristöissä.

Lapsi hallitsee digiturvataitojen perusteet, kun hän ymmärtää, että netissä voi törmätä sopimattomiin sisältöihin ja tietää, mitä sellaisissa tilanteissa tehdään. Lapsi voi tarkastella netin erilaisia tilanteita liikennevalomallin avulla.

• “Vihreät” (GO) ovat sallittuja, jo tuttuja asioita, joista lapsi voi rauhassa nauttia digiliikenteessä.
• “Keltaiset” (SLOW) ovat uusia tai mietityttäviä tilanteita, joista tulisi ensin jutella aikuisen kanssa.
• ”Punaiset” (STOP) tilanteet tai sisällöt ovat selkeästi kiellettyjä, hämmentäviä tai pelottavia.

Jos lapsi kohtaa netissä "punaista", siitä on aina otettava kuvakaappaus ja kerrottava aikuisille.

Liikennevalomallin avulla lapsi oppii toimimaan oikein erilaisissa tilanteissa, mikä on tärkeää etenkin, kun lapsi seikkailee digiliikenteessä itsenäisemmin.

Kuvakaappaus helpottaa kertomista

Lasten on usein huomattavasti helpompi näyttää kuin kertoa pelottavista tai hämmentävistä tapahtumista.  Lapsen kanssa onkin tärkeä harjoitella kuvakaappauksen ottamista ja sen näyttämistä aikuisille. Korosta lapselle, että kuvakaappaus pitää näyttää, ei lähettää, aikuiselle.

Harjoittelu kannattaa aloittaa ensin ottamalla kuvakaappauksia mukavista ja kivoista digiarjen tilanteista sekä tapahtumista. Kun nämä taidot ovat hallussa, voi alkaa opetella kuvakaappauksen ottamista hämmentävistä ja ikävistä tilanteista. Lasta tulee aina kehua, kun hän näyttää tai kertoo aikuiselle hämmentävistä tai pelottavista kokemuksistaan.  

Kuvien ottaminen ja jakaminen

Ennen kuin aikuinen julkaisee lapsesta ottamiaan kuvia, on hyvä miettiä lapsen oikeuksia ja mahdollisia seuraamuksia.

Kiukuttelusta tai potalle opettelusta otetut kuvat voivat olla aikuisten mielestä herttaisia ja hauskoja, mutta lapsen näkökulmasta ne voivat vanhempana tuntua epämukavilta ja noloilta. Sauna- ja rantakuvat voivat päätyä sivustoille, joissa niitä käytetään vääränlaisiin tarkoituksiin.

Aikuisen olisi hyvä opetella pyytämään lapselta lupa, saako hänestä otetun kuvan jakaa nettiin tai toiselle henkilölle. Näin lapsikin oppii, että kuvien etenkin kuvien jakaminen vaatii aina luvan ja että kuvien ottamiseen ja lähettämiseen liittyy sääntöjä.

Lapselle on hyvä puhua siitä, että omien tietojen jakaminen voi saattaa hänet vaaraan ja tietynlaisten kuvien tai kommenttien jakaminen voi olla haitaksi vielä vuosienkin päästä. Lapsen on tärkeä ymmärtää, että kuvat ja viestit voivat joutua kaikkien näkyville ja niitä on vaikea poistaa myöhemmin.

Tärkeintä on aikuisen läsnäolo lapsen digiarjessa. Yhdessä luotu digiarki toimii, kun lapsi uskaltaa tulla kysymään, kertomaan tai muuten vaan ihmettelemään digiliikenteessä kohtaamiaan asioita.

Kirjoittaja on  kehityspsykologian asiantuntija Katariina Leivo Suojellaan lapsia ry:stä.