Digipalveluiden haavoittuvuuksien tunteminen on tärkeämpää kuin koskaan – kuntien tietoverkoista etsittiin ja korjattiin haavoittuvuuksia

Haavoittuvuudet kartoitettiin lähes 50 kunnan ja sote-toimijan digipalveluista

Digitaalisten palveluiden turvallisuudesta on huolehdittava entistäkin tarkemmin, kun yhä useammat palvelut siirtyvät verkkoon. Yksi keino parantaa turvallisuutta on kartoittaa säännöllisesti, onko palveluiden käyttämissä ohjelmistoissa tai komponenteissa tunnettuja haavoittuvuuksia, joihin jokin ulkopuolinen taho voisi kohdistaa luvattomia toimenpiteitä.

Digi- ja väestötietoviraston sekä Kyberturvallisuuskeskuksen yhteisessä pilottiprojektissa kartoitettiin haavoittuvuuksia yhteensä 49 kunnan ja sote-toimijan julkisessa verkossa sijaitsevista järjestelmistä ja digitaalisista palveluista. Havainnot toimitettiin kunnille ja sote-toimijoille, jotka pystyivät tietojen perusteella tekemään korjaavia toimenpiteitä.

Korjausten jälkeen toistetussa kartoituksessa haavoittuvuuksia löytyi selvästi vähemmän kuin ensimmäisellä kerralla. Voitiin siis todeta, että korjaukset toimivat ja paransivat palveluiden turvallisuutta.

”Näiden kartoitusten perusteella voimme sanoa, että löydökset olivat tavanomaisia. Yleisimpiä haavoittuvuuksia oli havaittavissa, mutta ei kuitenkaan poikkeavissa määrin”, sanoo erityisasiantuntija Karoliina Kemppainen Kyberturvallisuuskeskuksesta.

”Pilottiprojektissa tehdyt kartoitukset auttoivat useita organisaatiota kiinnittämään huomiota omien ympäristöjensä tietoturvallisuuteen. Töitä on toki vielä tehtävä, ja esimerkiksi versiopäivityksiä tarvitaan, mutta suunta on parempaan päin”, Kemppainen toteaa.

Haavoittuvuudet pitää havaita ja korjata ennen kuin joku muu löytää ne

Kunnat antoivat erittäin myönteistä palautetta haavoittuvuuskartoituksista. Kartoituksia pidettiin tarpeellisina ja hyödyllisinä, ja useat pilottiin osallistuneet kunnat toivoivat niille jatkoa tulevaisuudessa.

”Tietoverkkojen turvallisuuden tarkastelemiselle julkisesta verkosta käsin on kasvava tarve, kun palvelut digitalisoituvat”, sanoo johtava asiantuntija Tuomas Pelttari Digi- ja väestötietovirastosta.  Kartoituksilla on myös laajempia, välillisiä hyötyjä. ”Yksittäisten havaintojen lisäksi voidaan löytää korjaustarpeita esimerkiksi toimitusketjuissa tai päivitysprosesseissa”, Pelttari kertoo.

Kyberturvallisuuskeskus kehittää haavoittuvuuksien kartoittamisen toimintamallia kerättyjen kokemusten perusteella tämän vuoden aikana. Tavoitteena on tarjota kunnille parempi tilannekuva heidän omien tietoverkkojensa turvallisuudesta. Lisäksi kartoituksissa kerättyä dataa käyttämällä voidaan ylläpitää entistä ajantasaisempaa kyberturvallisuuden tilannekuvaa kansallisella tasolla.

Palautteesta kävi ilmi, että osa kunnista ei pysty kartoittamaan haavoittuvuuksia tällä tavoin välttämättä lainkaan omilla resursseillaan. Ulkopuolinen apu otettiin ilolla vastaan.

“Valitettava tosiasia on, että erityisesti julkisessa verkossa sijaitsevien digipalveluiden haavoittuvuudet ovat myös epäystävällisten tahojen löydettävissä. Erilaisten uhkien yleistyessä on entistä tärkeämpää, että palveluntarjoajat tuntevat omat palvelunsa ja niiden heikkoudet, jotta haavoittuvuudet pystytään korjaamaan ennen kuin joku muu löytää ne”, Pelttari tiivistää.

Lisätiedot

Haavoittuvuuskartoitukset tehtiin Digi- ja väestötietoviraston sekä Kyberturvallisuuskeskuksen yhteistyönä. Digi- ja väestötietovirasto vastasi yhteydenpidosta kuntiin sekä lähtötietojen ja palautteen keräämisestä. Kyberturvallisuuskeskus toteutti teknisen kartoituksen ja koosti raportit kunnille.

Toiminta toteuttaa osaltaan julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelmaa. (Ulkoinen linkki)

Linkit

Tilaa Kyberturvallisuuskeskuksen varoitukset ja haavoittuvuuskoosteet sekä tietoturva-aiheinen uutiskooste

Tutustu Digi- ja väestötietoviraston digiturvapalveluihin ja tilaa digiturvan tiedotteet (Ulkoinen linkki)